Avoin kirje

Suunniteltuja varhaiskasvatuksen ja koulutuksen säästöjä arvioitava uudelleen

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri (MLL) esittää huolensa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen suunnitelluista säästösuunnitelmista. Huolena on, että lyhytnäköiset säästöpäätökset kostautuvat tulevaisuudessa lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisenä ja sen myötä kasvavina kuluina. 1990-luvun laman yhteydessä tehtiin säästöjä, joiden seurauksena lasten ja nuorten tilanne heikkeni olennaisesti. Tuolloin leikattiin muun muassa peruspalveluita ja ennaltaehkäisevästä työstä tingittiin. Samoja virheitä ei saa nyt toistaa.

Suunnitellut koulukuljetusten ja esikoululaisten kuljetusten säästöt uhkaavat heikentää pienten lasten matkojen turvallisuutta ja vaikeuttavat perheiden arkea. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tärkeää pienten koululaisten hyvinvoinnille. Toiminta tukee kodin ja koulun kasvatustyötä ja tarjoaa lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun toimintaan. Pienten alakouluikäisten ei pitäisi joutua viettämään pitkiä aikoja ilman aikuisia. Rovaniemellä aamu- ja iltapäivätoimintaa ei päässyt tänäkään syksynä kaikki halukkaat 1–2-luokkalaiset.

Huomattavat leikkaukset koulutuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöresursseihin uhkaavat lisätä eriarvoisuutta lasten keskuudessa. Esimerkiksi erityisen tuen tarve kouluissa kasvaa, joten on tärkeä panostaa erityisopettajien ja koulunkäynninohjaajien saatavuuteen ja pysyvyyteen eikä leikata niistä. Myös päiväkotihuoltajilla on tärkeä rooli lasten arjen turvallisuuden varmistamisessa. Avoimen varhaiskasvatuksen merkittävä supistaminen vie kotihoidossa olevilta lapsilta mahdollisuuden ohjattuun toimintaan ja heikentää vanhempien jaksamista.  On huomattava, että suunnitellut säästötoimenpiteiden vaikutukset monilta osin kumuloituvat ja kokonaisuutena romuttavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin perustaa.

Suunnitellut säästöt ovat lasten ja perheiden arjen ja hyvinvoinnin kannalta merkittäviä, mutta jää epäselväksi, miten säästöpäätösten vaikutukset on arvioitu. Lainsäädäntö edellyttää, että lapsivaikutukset arvioidaan ennen päätöksentekoa. Sosiaali- ja terveydenhuoltolain 6 §:n 2 momentin mukaan kunnan on otettava päätöksenteossaan huomioon arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Tämä edellyttää lapsiväestöön kohdistuvien vaikutusten arviointia.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti lapsia koskevissa asioissa lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste. Varhaiskasvatuslain 4 §:n mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Perusopetuslain 3 a §:n mukaan perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen tehtäessä lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevaa päätöstä. Arvioinnilla tehdään näkyväksi eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset. On myös välttämätöntä arvioida, miten kielteisiä vaikutuksia voitaisiin poistaa tai ainakin lieventää.

MLL painottaa, että sivistyslautakunnan on tarkasteltava säästötoimenpiteitä, niin ettei lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista heikennetä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen on koko yhteiskunnan kannalta välttämätöntä. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapsuuden ja nuoruuden olosuhteet luovat pohjan koko elämän hyvinvoinnille ja toimintakyvylle.

1.11.2023

Johanna Turpeenniemi

Koulutuspäällikkö

MLL:n Lapin piiri